Ensin meidät herätti ilmastonmuutos. Tunteet myllersivät syyllisyydestä ahdistukseen. Sitten tuli koronaepidemia, tuntematon uhka, jonka edessä tunnemme huolta ja pelkoa. Elämämme on sen vuoksi monin tavoin mullistunut. Terveyshuolten lisäksi monia koskettavat talousvaikeudet.
Vaikeina aikoina esimiehen taito johtaa omia tunteitaan ja organisaationsa tunneilmastoa korostuu. Haastattelin vuonna 2019 tutkimustani varten 17 suomalaista yritysjohtajaa. Selvitin, miten he suhtautuvat tunteisiin kriisien aikana, mitä tunteita he ovat kokeneet ja miten he ovat säädelleet tunteitaan vaikeissa tilanteissa.
Tulokset kertovat, että kriisitilanteessa suomalainen johtaja korostaa rationaalista ajattelua ja pyrkii kontrolloimaan tunteita. Tutkimukseni valossa Suomessa elää vahvana uskomus, että johtajan tehtävä on pysyä vahvana ja vakaana, jopa tunteettomana. Suomalaisen johtajan on myös vaikea kohdata muiden tunteita, varsinkin niin kutsuttuja negatiivisia tunteita kuten huolta tai pelkoa. Suomalaisen johtajan tunnekontrolli on erittäin tiukka.
Kriisitilanteessa ihminen, myös johtaja, väistämättä kokee voimakkaita ja myös kielteisiä tunteita. Johtajan rooliin kuuluu oleellisena tunneilmaston johtaminen, mikä tarkoittaa erilaisten tunteiden hyväksymistä ja niistä keskustelemista, mutta ei ole sama asia kuin tunteiden valloilleen päästäminen. Johtajan on tärkeää ymmärtää, että tunteiden kieltäminen on yhtä ajattelematonta kuin kuumemittarin piilottaminen kuumeen noustessa. Tunteiden kieltäminen ei auta, vaan se voi aiheuttaa impulssiherkkyyttä ja harkinnan puutetta. Toisin sanoen johtajan harkintakyky lisääntyy ja tehtyjen päätösten laatu paranee sen mukaan, mitä enemmän hän käy vuoropuhelua sekä omien että organisaationsa tunteidensa kanssa. Tunteet kertovat aina jotakin tärkeää.
Koronaepidemian aikana ja sen jälkeen yritysjohto on monien vaativien päätösten edessä. Kun yritys halutaan saattaa uuteen nousuun, on tunneilmaston johtaminen olennaista. Luodaanko silloin aitoa ilmapiiriä, luottamusta ja uskoa tulevaisuuteen? Tunnetaitoinen johtaja voi valita, mitä tunteita hän itse vahvistaa. Kun johtaja on sinut erilaisten tunteiden kanssa, hän on tiiminsä silmissä aito, joustava ja empaattinen. Hän ymmärtää ihmisten ajattelua, pystyy kohtaamaan myös huolta ja kritiikkiä sekä kanavoimaan energiaa oikeisiin asioihin.
Tunnetaitoinen johtaja luo turvallisen emotionaalisen ilmapiirin ja johtaa esimerkillään. Hän on armollinen ja empaattinen, myös itseään kohtaan. Näin syntyy luottamuksellinen, avoin ja autenttinen ilmapiiri, jossa ihmiset uskovat tulevaisuuteen, ovat sitoutuneita ja tuotteliaita, itseohjautuvia ja innovatiivisia. He ottavat vastuuta ja toimivat rohkeasti. Tällaiset tiimit tekevät hyvää tulosta ja auttavat Suomen talouden uuteen nousuun epidemiasta selvittyämme.
Jos haluat tietää lisää tutkimuksestani, ole yhteydessä.