Väestön ikääntymisen kaltaiset trendit ja työmaailman muuttuminen vaikuttavat työntekijöiden uran kestoon ja siihen, millaiseksi urat muotoutuvat tulevaisuudessa.
Tekoäly, automaatio ja robotiikka muuttavat työskentelytapojamme merkittävästi. Tämä muutos johtaa siihen, että osa työpaikoista katoaa, uusia työpaikkoja tulee tilalle ja lähes kaikki työt muuttuvat. Sen vuoksi nykypäivän työntekijöiden on opittava uusia taitoja ja sopeuduttava jatkuvasti, kun eteen tulee uusia muutoksia ja uusia ammatteja syntyy. Koronakriisi on kiihdyttänyt tätä muutosta entisestään.
Nyt työntekijöiden pitää oppia toimimaan uudessa ympäristössä, jossa joustavuus ja sopeutuminen ovat tärkeämpiä kuin työpaikan varmuus, pitkäkestoinen työsuhde ja vakiintuneet roolit ja vastuunjako. Perinteinen kolmivaiheinen malli, jossa opiskelu, työelämä ja eläköityminen seuraavat toisiaan, on vanhentunut ja sen tilalle tulevat jatkuva oppiminen ja henkilökohtainen kasvu.
McKinseyn hiljattain julkaiseman (2021) tutkimuksen mukaan kognitiivisten, sosiaalisten ja itsensä johtamisen taitojen kysyntä kasvaa tulevaisuudessa. Kognitiivisiin taitoihin kuuluvat muun muassa kriittinen ja ketterä ajattelu, sopeutumiskyky ja aktiivinen kuuntelu. Sosiaalisia taitoja ovat kyky innostaa ja voimaannuttaa muita, luoda luottamusta, ratkaista konflikteja ja toimia empaattisesti. Itsensä johtaminen tarkoittaa itsetietoisuutta ja itsensä johtamisen taitoa, kykyä johtaa muutosta ja innovointia sekä epävarmuuden sietokykyä.
Tutkimuksen mukaan korkeakoulutetuilla työntekijöillä on paremmat valmiudet käsitellä työpaikalla tapahtuvia muutoksia.
Elinikäinen oppiminen, uusien taitojen ja uudenlaisen osaamisen omaksuminen sekä kyky kehittyä ihmisenä ja ammattilaisena ovat ainoa tapa pysyä ajankohtaisena tulevaisuuden työmaailmassa.
