Länsimaisessa ajattelussa loogisena ja tehokkaana pidetty lähestymistapa keskittyy ongelmiin ja niiden syiden analysointiin ratkaisun löytämiseksi. Ratkaisukeskeinen lähestymistapa kyseenalaistaa tämän ajattelutavan; siinä vältetään ongelman analysointia, ja sen sijaan keskitytään valmennettavan kanssa ratkaisujen tunnistamiseen. Tutkimukset ovat osoittaneet, että keskittymällä ratkaisuihin ja kannustamalla yksilöitä hyödyntämään vahvuuksiaan, he voivat saavuttaa tavoitteensa nopeammin kuin ongelmakeskeisessä lähestymistavassa.
Mitä on ratkaisukeskeinen valmennus?
Ratkaisukeskeinen valmennus auttaa valmennettavia keskittymään mahdollisuuksiin eikä niinkään heidän kohtaamaansa ongelmaan tai ideoihin, jotka ovat heidän ulottumattomissaan.
Ratkaisukeskeisen työskentelyn perusperiaatteena on keskustella ongelmien sijaan ratkaisuista. Valmentaja tai esihenkilö ikään kuin auttaa näkemään, että valmennettava on jo päässyt ratkaisuun ja hänen tarvitsee "vain" tunnistaa vaiheet ja tarvittavat resurssit, joita ratkaisun saavuttaminen edellyttää.
Mistä ratkaisukeskeinen valmennus on lähtöisin?
Alkuperäinen idea ratkaisukeskeiseen työskentelyyn on saanut alkunsa Milwaukeen lyhytperheterapiakeskuksesta ja Steve de Shazerin, Insoo Kim Bergin ja Yvonne Dolanin työstä. Noin 20 vuoden ajan ryhmä tutkijoita tutki, kuinka neuvontaa voitiin vähentää mahdollisimman pieneen määrään korkeaintensiivisten istuntojen avulla. Tämän tuloksena kehitettiin ratkaisukeskeinen lyhytneuvonta, jossa keskimäärin 3 - 50 minuuttia kestävästä tapaamisesta on saatu 86 prosentin onnistumisprosentti, kuten kuuden ja 18 kuukauden kuluttua tehdyt tutkimukset osoittavat (de Shazer, 1991).
OSKAR-malli
OSKAR-malli on kehys, jota voidaan käyttää ratkaisukeskeisessä keskustelussa johdettavien tai valmennettavien kanssa (Jackson & McKergow, 2007).
1. Tulos (Outcome)
- Mikä on tämän valmennuksen tavoite?
- Mitä haluat saavuttaa tänään?
- Miltä onnistuminen näyttää?
2. Skaalaus (Scaling)
- Asteikolla 0-10, jossa 0 edustaa huonointa tilannetta ja 10 toivottua tulevaisuutta, mihin sijoittaisit tämänhetkisen tilanteen?
- Olet nyt tasolla N; mitä teit päästäksesi näin pitkälle?
- Mistä tietäisit, että olet saavuttanut tason N+1?
3. Osaaminen ja resurssit (Know-how and resources)
- Mikä auttaa sinua suoriutumaan asteikolla N eikä 0?
- Milloin olet jo N:ssä - edes vähän?
- Mitä teit, jotta se toteutui? Miten teit sen?
4. Vahvistus ja toiminta (Affirm and action)
- Mikä sujuu jo nyt hyvin?
- Mikä olisi seuraava pieni askel?
- Olet nyt tasolla N; mitä tarvittaisiin, jotta pääsisit tasolle N+1?
- Mitä muuta voisit tehdä siirtyäksesi tasolle N+1?
5. Tarkista (Review)
- Mikä on parempaa, kun olet saavuttanut tavoitteesi?
- Mitä teit, jotta muutos tapahtui?
- Mitä vaikutuksia muutoksella oli?
- Minkä luulet muuttuvan?
OSKAR-malliin sisältyy useita ratkaisukeskeisessä lähestymistavassa yleisesti käytettyjä välineitä, kuten skaalaus.
Lataa artikkeli tästä (englannin kielinen)
Lue lisää Henley Business Schoolin coaching-ohjelmista.
Lähteet:
de Shazer, S (1991) Putting Differences To Work. New York: Norton
Grant, A (2012) Making positive change: a randomized study comparing solution-focused vs. problem-focused coaching questions. Journal of Systemic Therapies, 31 (2), 21–35
Grant, A (2016) Solution-focused coaching. In: J Passmore (ed) Excellence in Coaching: The Industry Guide, 3rd ed. London: Kogan Page
Grant, A M & O’Connor, S A (2010) The differential effects of solution-focused and problem-focused coaching questions: A pilot study with implications for practice. Industrial and Commercial Training, 42 (2), 102–11
Jackson, P & McKergow, M (2007) The Solutions Focus. The SIMPLE Way to Positive Change, 2nd ed. London: Nicholas Brealey Publishing
O’Connell, B & Palmer, S (2008) Solution focused coaching. In: S Palmer and A Whybrow (eds) Handbook of Coaching Psychology. Hove: Routledge
