Meidän suomalaisten on vaikea ilmaista tunteita, ja olemme johtajina asiakeskeisiä. Juuri nyt on kuitenkin hyvä mahdollisuus oppia tunteiden johtamista. Elämme koronavirusepidemian vuoksi vaikeita aikoja, jolloin tunteet jylläävät ja johtajan taito johtaa organisaationsa tunneilmastoa korostuu. Tutkimusten mukaan työyhteisön ilmapiirillä on suora vaikutus yrityksen uusiutumis- ja tuloksentekokykyyn.
Tunneilmaston johtamisen taidot eivät ole Suomessa itsestäänselvyys. Tuoreen tutkimukseni mukaan suomalainen johtaja korostaa kriisin aikana rationaalista ajattelua ja pyrkii kontrolloimaan tunteita. Tunteet kuitenkin tarjoavat johtajalle arvokasta tietoa. Oikein johdettuna ne antavat energiaa ja auttavat keskittymään olennaiseen.
Kriisien aikana johtajat tekevät skenaarioita ja rakentavat vaihtoehtoisia strategioita. Agendalla on ehkä palveluiden digitalisointi tai tuoteportfolion uudistaminen. Katse on muutoksissa, ja hyvä niin. Mutta uudistuminen on tuskin mahdollista, jos ihmiset uupuvat tai menettävät luottamuksen tulevaan. Siksi olisi tärkeää huomioida tunteet, auttaa ihmisiä jaksamaan, luottamaan, uudistumaan ja innovoimaan. Tämä on kriisijohtamisessa onnistumisen edellytys.
Tunnetaitoihin kannattaa siis panostaa, ja jokainen meistä voi oppia niitä. Kannustan johtoa aloittamaan henkilökohtaisen muutoksen kohti tunteiden hyväksymistä, tunnistamista ja johtamista.
Tunteiden hyväksyminen
Tunnetaitojen kasvattaminen alkaa omasta asenteesta. Oleellista on hyväksyä, että ihminen on muutakin kuin rationaalinen ajattelija – myös työelämässä. Erilaiset tunteet kuuluvat inhimilliseen elämään, ja kriisitilanteet nostavat ne pintaan. Annatko itsellesi ja muille tilaa ilmaista kielteisiä tunteita, kuten epävarmuutta, pettymystä, pelkoa tai surua? Vai käännätkö katseen pois tai vaihdat puheenaihetta? Oletko sitä mieltä, että työelämässä kuuluu olla aina positiivinen?
Johdon tulisi havainnoida tunteita avoimin mielin ja uteliaan hyväksyvästi. Nykyisen Covid-epävarmuuden aikana on tärkeää kuunnella myös huolia ja pelkoja. Sekä omiin että muiden tunteisiin voi vaikuttaa, mutta vain suhtautumalla tunteisiin sallivasti ja olemalla niistä kiinnostunut.
Tunteiden tunnistaminen
Myös tunteiden tunnistaminen lähtee itsestä. Mitä esimies ei tunnista itsessään, hän ei pysty tunnistamaan muissa. Tunteiden tunnistaminen on oivallinen keino säädellä niitä, sillä tietoisuuteen nostettu tunne vähentää impulssiherkkyyttä. Kun tunteet painetaan alas, aiheuttavat ne ennakoimattomia reaktioita. Ja kun tunteita ilmaistaan ja niistä puhutaan, on organisaatiolla mahdollisuus suunnata energiaa oikeisiin asioihin.
Omien tunteiden tunnistaminen on kuin uuden kielen oppimista. Tarvitaan harjoittelua ja rohkeutta käyttää taitojaan. Tunteita voi nimetä, niitä voi sanoittaa ja niiden kanssa voi käydä vuoropuhelua. Tämä kehittää tunneälyä, joka vahvistaa yhteyttä muihin ihmisiin, lisää psykologista turvan tunnetta ja luottamusta. Tunteiden ’kielitaidon’ kehittymiseen tarvitaan myös kykyä ymmärtää muiden tunnekieltä ja kykyä tunteiden sanalliseen ilmaisemiseen.
Esimerkin näyttäminen
Tunnetaitoinen esimies ottaa vastuun omista tunteistaan. Hän ei kaada omaa ahdistustaan tai huoltaan organisaation kannettavaksi eikä purskuta tunteitaan ilmoille suodattamattomana. Hän ymmärtää, että tunteet tarttuvat ja siksi hän kiinnittää huomiota omaan ilmaisuunsa ja sanoihinsa.
Tunnetaitoinen johtaja näyttää esimerkillään organisaatiolleen, miten tunteiden kanssa ollaan sinut.
Hän uskaltaa näyttää myös haavoittuvuuttaan. Hän on aito, mutta ei impulsiivinen. Hän uskaltaa sanoa, että ei tiedä, mutta ei ole epävarma. Hän sietää ympärillään myös kritiikkiä ja negatiivisuutta, sillä nekin tarjoavat informaatiota ja heikkoja signaaleja.
Johtajan esimerkki tunteiden hyväksymisestä ja niiden rakentavasta ilmaisusta on tärkeää erityisesti kriisien aikana. Esimiehen tunneviestintänsä on tiimille kuin ankkuri. Rauhallinen ja taitavasti viestivä esimies herättää luottamusta, luo psykologista turvaa, vahvistaa uskoa tulevaisuuteen ja energisoi tiimiä.
Tunneilmaston johtamisessa tavoitteet kannattaa asettaa korkealle, sillä vahva tunneilmapiiri tarjoaa yrityksille merkittävää kilpailuetua. Asiakkaat, sidosryhmät ja henkilöstö hyötyvät, kun tunteita saa näyttää, käyttää, ja niitä kanavoidaan uusiutumiseen ja kasvuun.
